perjantai 16. syyskuuta 2016

Sabran ja Shatilan muistopäivän keskeisiä tapahtumia

Aamupäivän tilaisuus oli isossa auditoriossa, jossa useat puhujat puhujat käyttivät täkäläisittäin voimakasäänistä retorista kieltä. Sisältöä ymmärtämättömällekin puheen rytmi on kiinnostavaa kuultavaa.

Tänään oli yhteistyöpäivä: aamulla jatkoimme NORWACin maavastaava Steinin kanssa juttuja hankkeistamme. Mielenerveystyön koordinaattori Liliane Younes kertoi puhelimitse tehneensä uusia kuntoutuskummilapsia. Eeveliina Kupula esiteltiin järjestön johtaja Kassem Ainalle ja Shatilan keskuksen sosiaalityöntekijöille.
Johtaja Kassem Aina ja sosiaali- ja taloushistorian opiskelijat Eveliina Kupula ja Viivi Kuvaja tutustumassa Shatilan leiriin. Eveliina tulee myöhemmin vapaaehtoistyöjaksolle Beit Atfal Assumoudin Shatilan keskukseen.
 Italialainen edesmennyt journalisti Stefano Chiarini vaikutti aikanaan ratkaisevasti siihen, että joukkohaudan alueesta rakennettiin muistomerkki. 16.9.2016
 Sirkku Kivistö (alh vasemmalla) kansainvälisen ryhmän kanssa muistomerkillä 16.9.2016. Kaikki päivän puhujat korostivat tapahtumaan osallistumista. "Ette ehkä tiedäkään, miten suuri merkitys vuosittaisella vierailullanne Sabrassa ja Shatilassa on kamppailtaessa ihmisoikeuksien ja turvallisuuden puolesta", sanoi Maan Bashour Social Equity forum of Palestine" -ryhmästä. Kuva: Adbelkader Muselimani.
 Muistomerkiltä käveltiin Beit Atfal Assumoudin toimintakeskukseen. Keskuksen johtaja Jamile Shehade kertoi, että saadakseen uuden kyltin paikalleen hän etsi henkilön, joka pystyi kiinnittämään sen sähköjohtojen sekaan turvallisesti itseään loukkaamatta.
Päivän tunnus 16.9.1982 tapahtumien johdosta.

Pääsimme Shatilan perheiden kanssa samalla bussilla yhteiselle lounaalle Mar Elias -leirin keskukseen. Vieraat istuivat shatilalaisten kanssa pöydissä ja  saivat keskustella Shatilan verilöylystä hengissä selvinneiden, mutta menetyksiä ja moninaisia vaikeuksia kokeneiden ihmisten kanssa.

Palestiinalaisten kanssa Libanonissa työskentelevä on yleensä nähnyt kuvia Shatilan massamurhan uhreista pitkin kadunvarsia. Nyt esimmäisen kerran oli edessä kuva, josta asianomainen henkilö näytti, missä kohti ruumiskasaa hänen miehensä ja poikansa ovat. Karmaiseva hetki.

Um Hussein (vas) näytti verilöylyn ruumiskasasta miehensä ja poikansa. Naapuri Umm Arif (oik) on kuvassa seisova nainen.

Kysyimme naisilta, mikä heitä on auttanut jaksamaan ja jatkamaan elämää raskaiden kokemusten jälkeen. Um Hussein sanoi, että usko Jumalaan lievittää stressiä. Myös perhe on voimanlähteenä. Umm Husseinia tuntui eniten huolettavan, miten selviytyisi terveysongelmistaan, joiden vuoksi tulosssa oli kallis leikkaushoito. Hän saa apua tyttäriltään. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti