maanantai 25. heinäkuuta 2016

Yhteistyö pelastaa kiperissä tilanteissa

Vuodenvaihteessa loppui UM:n tuki erityislasten kolmivuotiselle kuntoutushankkeelle Libanonissa. Kevätlukukauden 2016 n 80 lasta pystyi jatkamaan vuodelta 2015 siirretyn summan ja suomalaisten kuntoutuskummien turvin erityisopetuksessa. Vanhempien huoli jatkosta oli suuri. Miten lapsi pääsee jatkamaan koulua syyslukukaudella 2016?

Suomen kehitysyhteistyöleikkausten vaikutuksesta vammaisten lasten koulunkäyntiin ja tukeen keskusteltiin Beirutissa muiden yhteistyöjärjestöjen kanssa kevään hankematkojen yhteydessä. Ranskalainen Santé Sud, jonka kotipaikka on Marseillessa, laati hankesuunnitelman ja budjetin. Santé Sudin Libanonin hankekoordinaattori ilmoitti nyt, PSV:lle, että järjestö on saanut tukea puolentoista vuoden hankkeelle. Sillä turvataan 50:n lasten erityiskoulupaikka ja heidän kuntoutustyönsä Beit Atfal Assumoudin perheneuvoloissa. Kansainvälinen järjestöjen välinen yhteistyö pelasti koulun keskeytymisen katastrofilta ainakin seuraavan lukuvuoden ajaksi.

Nyt odotetaan joulukuuhun asti tietoa siitä, miten UM on ratkaissut sekä Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n että Arabikansojen ystävyysseuran jatkohakemukset. Lasten mielenterveystyön hankkeisiin on lisätty ns. vammaiskomponettina budjetti erityisopetusta ja -kuntoutusta varten lapsille, jotka tarvitsevat enemmän tukea kehitykseensä kuin käynnit perheneuvolan terapiassa. Jatkohankkeessa Vammaiskumppanuus ry on mukana asiantuntijana.

Vanhempien huoli lukuvuoden 2016-17 osalta on hellittänyt ja vaihtunut iloksi. Jos Suomen UM päättää, tuki vammaisille lapsille voi jatkua. Tietenkin kaiken aikaa työskennellään sen eteen, että YKn avustusjärjestö UNRWA voisi hoitaa vammaisten lasten asiat, UNRWAhan on lanseerannut vammaisten lasten koulutusohjelman vuonna 2010. UNRWAn rahoitus on YKn jäsenvaltioiden harkintavallassa eikä niistä rahoista riitä tarpeeksi vammaisille lapsille. Libanonin valtio ei kustanna palestiinalaislasten koulutusta eikä kuntoutusta. Palestiinalaishallinto on voimaton. Siksi tarvitaan paikallisia luotettavia järjestöjä palveluiden tuottamiseen ja palvelun kehittämiseen. Siinä työssä Beit Atfal Assumoud on PSV:n arvion mukaan tehokas toimija.

Vuonna 2013-15 erityiskouluissa opiskelleiden 49:n lapsen kliininen edistyminen oli perheneuvolan arvion mukaan hyvää tai kohtalaista lapsista 80 prosentilla.  Koulun palautteiden mukaan edistyminen ja yhteistyö vanhempien kanssa oli hyvää tai kohtalaisen hyvää 76 prosentilla lapsista. 82 % vanhemmista oli hyvin tai kohtalaisen tyytyväisiä. (Badaro Taha & muut, 2015)


Rouva Iman Duaaybess kertoi Beirutin mielenterveyskonferenssissa 14.5.2016 edellisvuonna perustetusta vammaisten lasten vanhempainyhdistyksestä. Jokainen perheneuvola rohkaisee vanhempia muodostamaan yhteistyöryhmiä.


lauantai 23. heinäkuuta 2016

Pohjoismaista kansalaisjärjestö- ja tutkimusyhteistyötä lasten mielenterveysohjelmissa Lähi-idän kriisialueilla


Ruotsin Palestiina-ryhmien jäsenkirjeessä 2/2016 kerrotaan Gaza Community Mental Health Program (GCMHP) seitsemännestä mielenterveyskonferenssista 19.-2.4.2016 Gazassa. Konferenssissa esiintyivät myös pitkäaikaiset pohjoismaiset GCMHP:n pohjoismaiset yhteistyökumppanit. Jäsenkirjeen liitteenä on ruotsalaisten kanssa yhteistyössä käynnissä oleva kiinnostava hanke autismihäiriön kirjon vanhempien neuvontahankkeesta. Ruotsin Palestiina-ryhmillä on hankkeita myös Libanonissa samoilla alueilla kuin PSV:llä, vaikkei PSV:n yhteistyöjärjestön kanssa.

Konferenssiraportista: “Paola Manduca, professor i endokrinologi från Italien, tillsammans med psykologi-professor Raija-Leena Punamäki från Finland, som forskat tillsammans med Gaza Community Mental Health Program (GCMHP) sedan länge, leder en noggrann uppföljning av spädbarnsutvecklingen i Gaza.”

Tampereen yliopiston psykologina professori Raija-Leena Punamäki johtaa Psykologia 2016 kongressissa yleisöluentotilaisuuden 25.8.1016 klo 17-19 Sukupolvinen sotatrauma: Kehitykselliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat, pj. Raija-Leena Punamäki Sari Näre, Anu-Katriina Pesonen, Ville Kivimäki ja Raija-Leena Punamäki, Tampereen yliopiston juhlasali, Kalevantie 4. Tilaisuuteen on myös muille kuin kongressin osallistujille vapaa pääsy.

Lähteet
Fadderbrev 2/2016 Palestinagrupperna i Sverige (http://www.palestinagrupperna.se/content/fadderbrev-2-2016)

Psykologia 2016 Ihmisen luonto – minä, muut ja maailma, ohjelma (http://www.uta.fi/yky/psykologia2016/ohjelma/Psykologia%202016_04072016.pdf)

Mitä kansalaisyhteiskunta tarkoittaa?

Ulkoministeriön koulutuspäivä kehitysyhteistyöjärjestöille oli tänä vuonna aiheeltaan “Kansalaisyhteiskunnan tila”. Oltiin huolissaan kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta eri puolilla maailmaa. Mitä kansalaisyhteiskunnalla ymmärretään?

Hyvä kansalaisyhteiskunnan tila takaa
- ilmaisuvapauden eli mahdollisuuden jakaa, keskustella ja edistää näkemyksiä ja ideoita, tukea toisten mielipiteitä tai ilmaista eriävä mielipide
- pääsyn kaikkeen julkseen tietoon vaivattomasti ja oikea-aikaisesti
- kokoontumisvapauden eli mahdollisuuden edistää rauhanomaisesti toisten kanssa yhteisiä tavoitteita ja pyrkimyksiä
- yhdistymisvapauden

Että edelläolevt voivat toteutus, tarvitaan:
- osallistumismahdollisuudet
- toiminnan rahoitusmahdollisuudet
- yhteistyömahdollisuudet


Beit Atfal Assumoudin kuvataidekerhojen arkisto. 18.5.2015

Lähde: Civic Charter - The Global Framework for People’s Participation
https://icscentre.org/downloads/Civic_Charter_-_Third_Draft.pdf

CIVICUS-verkosto

perjantai 22. heinäkuuta 2016


Lapsia pyydettiin pohtimaan identiteettiään ja oikeuksiaan

Nyt alkavat toukokuisen hankematkan jälkityöt olla loppusuoralla ja pakottauduin kirjoittamaan matkakertomuksen. Lähetin sen yhdelle matkatoverille katsottavaksi.

Muistiinpanoista löytyi keskustelunpätkä Beit Atfal Assumoudin kulttuuriohjaaja Jamal Abou Salehin ja Shatilan keskuksen johtaja Jamile Shehadehin kanssa. Jamalia oli pyydetty työskentelemään lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa koko kevätkauden. Lapset työstivät kevätkauden kongressin aiheita: Being Palestinian, identity, human rights and mental health. UNESCOn talossa näyttely oli valtavan suuri, ison tilan kaikki seinät täynnä. Kongressin jälkeen hätkähdin, että siinä näyttelyssä olisi ollut aineksia tarkempaan tutustumiseen.

Jamal Abou Saleh ja Jamile Shehadeh Shatilan keskuksessa 15.5.2016

Mikä sanoma oli noussut näyttelyn töistä Jamalilla ja Jamilelle? "Lapsilla on kyllä sisimmässään tuntu omasta identiteetistään ja oikeuksistaan. He tarvitsevat apua näiden tuntojensa esille tuomisessa", sanoivat haastateltavat.

Lasten taidenäyttely kongressin teemasta UNESCO-talolla 13.5.-14.5.2016

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Ketä kiinnostaa lasten aseman parantaminen?

Ulkoministeriön vuosittaisessa tutkimuksessa “Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä” (Taloustutkimus, Juho Rahkonen 12.7.2016) oli yksi hätkähdyttävä kohta. Avoimeen kysymykseen “Mitä Teidän näkemyksenne mukaan saadaan aikaan kehitysyhteistyöllä?” haastatelluista 1004:stä henkilöstä vain 1 % vastasi “Lasten aseman parantaminen”. Vaikka tutkimuksen mukaan 84 % suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä ja entistä harvempi kansalainen leikkaisi nyt kehitysyhteistyömäärärahoja, on kuitenkin hämmöstyttävää, että kehitysyhteistyön ajatusavaruudessa lasten yhteiskunnallisen aseman parantaminen on niin marginaalista. Tästä näkökulmasta PSV:n hankkeet “Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä” (neuvolakummit) ja “Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut palestiinalaisperheille Libanonissa” (kuntoutuskummit) ovat suorastaan käänteentekeviä.

Lähde: UM lehdistötiedotteet 12.7.2016 
http://www.formin.fi/Public/default.aspx?contentid=348915&contentlan=1&culture=fi-FI

Jos haluat tukea lasten mielenterveyshanketta neuvola- tai kuntoutuskummina, lähetä kummiushakemuksesi osoitteella libanon@vastuu.fi 
Voit myös muodostaa oman kummiryhmän.

Psykologien Sosiaalinen Vastuu
Danske Bank
FI33 8000 1900 7035 30
Viitenunero 1656 (neuvolakummi, suositus 10-20 €/kk tai enemmän)
Viitenumero 3230 (kuntoutuskummi monivammaisen lapsen erityispalveluihin, 1000 €/v)

Myös kerta-avustukset ovat tervetulleita.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n nettisivu-uudistuksen myötä Libanonin hankkeesta tiedottaminen siirtyy uuteen blogiin. Aikaisempien sivujen Libanon-osioon kertyi vuodessa noin 140-160 päivitystä. Viestien tiheys on tarkoitus säilyttää, että tukijat ja yhteistyökumppanit pysyvät ajan tasalla hanketyöstä ja toimintaympäristön kehityksestä Libanonissa.

Katsaus UM:n tukemiin kehitysyhteistyöhankkeisiin:

PSV:n yhteistyöjärjestö on palestiinalainen The National Institution of Social Care and Vocational Training (NISCVT), joka tunnetaan palestiinalaisella nimellä Beit Atfal Assumoud (BAS). (www.socialcare.org) BAS on perustettu 1976 ja täyttää siis tänä vuonna 40 vuotta. Vuonna 1997 BAS aloitti lasten mielenterveystyön, jonka kehittämiseen PSV on alusta lähtien osallistunut.

Lasten mielenterveyspalvelut Etelä-Libanonin pakolaisleireissä (UM:n hankekoodi 85202501, hankejakso 2014-16). PSV tukee Saidan ja El-Bussin (Tyyroksen) pakolaisleireissä sijaitsevien perheneuvoloiden mielenterveystyötä. Säännöllisinä tukijoina on viitisenkymmentä neuvolakummia.

Käynnissä on myös kuntoutuskummitoimintaan perustuva hanke Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten palvelut palestiinalaisperheille Libanonissa (UM:n hankekoodi 85202503, hankejakso 2013-15). UM:n hanketuki keskeytyi 2016 kehitysyhteistyön määrärahaleikkausten vuoksi, mutta vammaisten lasten erityisopetus on pyritty turvaamaan vuodelta 2015 vuodelle 2016 siirtyneellä avustussummalla ja hankkimalla lisää kuntoutuskummeja.

Vuosiksi 2017-20 on UM:lle jätetty avustushakemus hankkeeseen Lasten mielenterveys- ja erityispalveluiden kehittäminen kriisioloissa Libanonissa: Beirut ja etelä". Avustuspäätöksestä saadaan tieto joulukuussa 2016.