sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Stressaavan tai häiritsevän tapahtuman työstäminen - Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen opastivat uuden menetelmän Stress Reduction -koulutuksen ohjelmassa

Uutena työmuotona sosiaalityöntekijöiden Stress Reduction hankkeessa otettiin 14.10. 2016 käyttöön G-TEP-menetelmä. Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen aloittivat hankkeen vuonna 2014. Yhteensä 30:lle Beit Atfal Assumoudin (BAS) sosiaalityöntekijälle on järjestetty kolmipäiväinen stressinsäätelytyöpaja ja sen jälkeen kertaus- ja lisäkoulutusta. Näillä työntekijöillä on ollut ja on edelleen kumuloitunutta stressiä, mutta kuluneen viikon ensimmäinen koulutuspäivä osoitti, että he ovat oppineet keinoja, joilla pystyvät vaikuttamaan stressi- ja vireystilaansa.

Siksi uskaltauduttiin tarjoamaan näille BAS:in työntekijöille mahdollisuus osallistua Nina Lyytisen vetämään G-TEP-istuntoon (the Group Traumatic Episode Protocol). Hänet on kouluttanut Elan Shapiro, G-TEP:in kehittäjä. Kyseessä on ryhmämuotoinen menetelmä, joka pohjautuu Francine Shapiron kehittämään EMDR-terapiaan.

Tarkoitus oli toteuttaa kaksi ryhmäistuntoa, joissa kummassakin olisi ollut maksimissaan kahdeksan osallistujaa. Kiinnostus oli kuitenkin niin suuri, että ensimmäiseen ryhmään ilmestyi 11 osallistujaa ja toiseen seitsemän.

Kirsti Palonen oli mukana molemmissa istunnoissa. Osallistujille kerrottiin, että heillä on mahdollisuus jatkaa yksilöllisesti hänen kanssaan, mikäli työskentely ryhmässä muuttuu liian ahdistavaksi. Toisen kollegan läsnäolo ja hänen pitkä kliininen kokemuksensa loi myös turvaa vetäjälle. Näissä ryhmissä vetäjälle koitui lisärasitetta siitä, ettei hänellä ollut yhteistä kieltä osallistujien kanssa ja jouduttiin työskentelemään tulkin välityksellä.

G-TEP-ryhmässä kukin osallistuja valitsi työstettäväkseen stressaavan tai häiritsevän tapahtuman lähimenneisyydestä. Tapahtuma voi olla ohi tai vielä kesken. Sitä ei jaeta osallistujien kanssa. Työskentelyn edellytys on, että osallistujat pystyvät mielessään luomaan itselleen turvapaikan, jota käytetään hyväksi prosessissa. Turvapaikkamielikuvia – toisin kuin häiritseviä tapahtumia – jaettiin, samoin kuin voimavaroja. Lisäksi protokollaan sisältyy stressinsäätelyharjoitus. Nämä ovat tarpeellisia, jotta voidaan askel askeleelta kohdata muistikuvia häiritsevästä tapahtumasta.

Menetelmässä kullakin on käytössään oma työskentelyarkkinsa, jonka avulla häiritsevää tapahtumaa lähestytään esiin nousevine muistoineen ja helpottavana tekijänä käytetään turvapaikkamielikuvaa. Silmänliikkeet ovat työskentelyn keskiössä, mutta G-TEP:issä osallistujat seuraavat oman kätensä liikkeitä, eivät terapeutin. Sosiaalityöntekijöiden ryhmissä oli käytössä arabiankielinen työarkki.





Molemmissa ryhmissä työskentely oli intensiivistä ja motivoitunutta. Osallistujat käyttivät tilaisuuden hyväksi vakavissaan. Työstettävän kokemuksen valintaa helpotti, että sitä ei tarvinnut jakaa muiden kanssa. Istunnon lopussa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että monet olivat valinneet hyvin vaikean kokemuksen työstettäväkseen. Eräs heistä sanoi, että pystyi käymään läpi kokemusta, jota ei ollut halunnut muistaa. Useampi kertoi, että mielikuvat olivat hyvin aistivoimaisia. Työskentelyä oli auttanut se, että vaikean kokemuksen rinnalla oli mielikuva turvapaikasta.

Osallistujien valitsemien kokemusten häiritsevyys (asteikolla 0-10) väheni molemmissa ryhmissä huomattavasti. Ensimmäisessä ryhmässä (11 henkilöä) keskiarvo oli ennen työskentelyä 7,9 ja loppumittauksessa 1,3. Vastaavat luvut olivat toisessa ryhmässä (7 henkilöä) 6,9 ja 3,3 ja kaikilla G-TEP-työskentelyyn osallistuneilla 7,5 ja 2,1.

G-TEP-prosessointi vie voimia. Vaikeiden asioiden muistaminen ei ollut helppoa. Joidenkin kohdalla väsyminen oli havaittavissa, toiset kertoivat olevansa väsyneitä ryhmän loppuessa. Osallistujat kertoivat myös siitä, että jotkut muistot eivät enää tuntuneet vaivaavan. Yksi heistä kertoi seuraavana päivänä, että vaikean, sivuun painetun menetyskokemuksen käsittelyn jälkeen mieleen oli alkanut tulla hyviä muistoja.


Osallistujat ovat antaneet luvan ryhmäistunnosta raportointiin ja kuvien käyttöön.
Kirsti Palonen ja Nina Lyytinen julkaisivat raportin ensiksi Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n facebook-sivulla.

perjantai 14. lokakuuta 2016

Libanonin hanke Suomi 100 -aikaansaannosten pottiin - PSV:n esitys Kepalle

Kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Kepa ry on pyytänyt jäsenjärjestöjään kertomaan suurimman saavutuksensa. Kepa kokoaa vaikuttamis- ja viestintätyötä varten järjestöiltä esimerkkejä Suomi 100 -vuodeksi. PSV:lläki on jo pitkä kokemus kehitysyhteistyötä. Parhaillaan hankkeita on Turkissa, jossa kidutettujen kuntoutuksessa työskentelevät saavat tukea työhyvinvointinsa säilymiseen. Toinen hanke on Libanonissa. Jäljempänä on kooste siitä, millä tavoin Kepan esittämiin kysymyksiin on vastattu. Kooste toimii infona kaikille kiinnostuneille ja kiitoksena niille lukuisille henkilöille, jotka lahjoittamalla ja vapaaehtoistyöllään osallistuvat hankkeeseen.

PSV:n vastaukset SurveyMonkeyn yhteentoista kysymykseen:
Suomi 100 – järjestöjen suurimmat saavutukset

Mikä on järjestönne suurin saavutus?

1. Palvelu: lasten mielenterveystyö pakolaisleireissä Libanonissa.

2. Kuvaile tässä merkittävin saavutuksenne lyhyesti

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n (PSV) palestiinalaislibanonilaisella yhteistyöjärjestöllä The National Institution of Social Care and Vocational Training (NISCVT) on Libanonissa viisi toimivaa perheneuvolaa, joissa ammattitaitoinen moniammatillinen tiimi tekee perhekeskeistä mielenterveystyötä.

NISCVT kutsui vuonna 1995 PSV:tä ja norjalaista Norwegian Aid Committee (NORWAC) –järjestöä auttamaan lasten mielenterveystyön kehittämisessä palestiinalaisyhteisölle Libanonin sisällissodan jälkeisessä tilanteessa. “Jos teidän apuanne ei olisi ollut, ei meillä olisi lasten mielenterveystyötä”, arvioi järjestön johtaja Kassem Aina vuonna 2016.

NISCVT tunnetaan palestiinalaiselta nimeltään Beit Atfal Assumoud (BAS), jota käytetään jäljempänä.

Mustafan piirros 18.11.2014
 3- Kerro saavutuksestanne tarkemmin. Keitä toimintamallinne palvelee?

BAS:in perheneuvoloissa on asiakkaina köyhiä palestiinalaisia, Libanonissa pitkään asuneita ja  Syyriasta paenneita, sekä libanonilaisia ja koko ajan lisääntyvässä määrin syyrialaisia. He asuvat pakolaisleireissä tai niitä ympäröivillä alueilla. Asiakkuus syntyy lasten ongelmien kautta, mutta hoidossa otetaan huomioon koko perhe ja lapsen toimintaympäristö, esim. koulu ja opettaja.

Suosittelemamme moniammatillisen tiimin toimintamalli poikkesi Libanonissa yleisesti käytössä olevasta yksityispraktiikoihin perustuvasta mallista. Tiiminä toimiminen ja tiivis yhteys leireihin sosiaalityön avulla on perheneuvoloiden henkilöstön palautteen mukaan ammatillisesti mielekästä ja kannustavaa. Painotimme myös mielenterveystyön jatkumoa ehkäisevästä työstä hoitoon ja kuntoutukseen.

BAS:in perheneuvolat palvelevat toiminta-alueillaan myös päiväkotien, koulujen ja erityiskoulujen työntekijöitä lasten kehitys- ja mielenterveyskysymyksissä.

BAS on palvelusopimussuhteessa YK:n palestiinalaisjärjestö UNRWA:aan, joka on järjestänyt mielenterveydellistä valistustyötä eri puolilla Libanonia. BAS:in perheneuvolat toimivat myös haavoittuvien lapsi-, nuoriso- ja perheryhmien tarpeiden asiantuntijana Libanonin terveysministeriön mielenterveysohjelman kehittämistyössä. Näillä tavoin BAS:in mielenterveystyön kokemus palvelee ja rikastuttaa virallisten toimijoiden työtä. (vrt kysymys 6).

BAS:in perheneuvolat palvelevat myös mielenterveysalan koulutuslaitoksia Libanonissa tarjoamalla harjoittelupaikkoja.

4. Mitä tuloksia tai vaikutuksia sillä on saatu aikaan?

Neuvoloihin ohjataan vuosittain yli 700 uutta lasta, joilla on usein pitkittyneitä mielenterveys-, kehitys- ja käyttäytymisoireita, lisäksi useimmat ovat monioireisia. Perheet, joilla ei olisi muuten varaa palveluihin, ovat saaneet perheneuvoloista psykiatrin, psykologin, puheterapeutin, psykomotorisen terapeutin, erityisopettajan ja sosiaalityöntekijän palveluja niin kriisiaikoina, niiden jälkeen kuin rauhallisempina periodeina.

Hanketta on seurattu kyselyin ja selvityksin: palvelun tuloksellisuus- ja tyytyväisyyskysely vanhemmille 2013 Saidan perheneuvolassa (n=60), Libanonin ja Syyriasta paenneiden palestiinalaislasten palvelutarveprofiilien vertailu 2016 Saidan perheneuvolassa (n=74), erityislasten vanhemmille palvelun arviointikysely 2015 kaikissa 5:ssä neuvolassa (n=53), erityislasten kummiraporttien yhteenveto 2015 (n=30) (raportit saatavana PSV:ltä/Sirkku Kivistö). Neuvoloiden työryhmät ovat esitelleet työn kehittymistä vuosittaisissa mielenterveyskonferesseissa.

Selvitysten mukaan vanhemmat arvioivat lastensa hyötyneen perheneuvolahoidosta paljon tai jonkin verran (83 %). Kaikki vanhemmat ilmoittivat suosittelevansa neuvolaa, jos joku muu tarvitsisi ammattiapua lasten ongelmien vuoksi.   

Erityiskoulujen opettajat arvioivat lasten hyötyneen opetuksesta hyvin tai tyydyttävästi (76 %).

Perheneuvoloiden henkilöstön arvioiden mukaan eri selvityksissä lapset olivat edistyneen hoidon tavoitteissa hyvin tai tyydyttävästi (80 %), yhteistyön erityislasten perheiden, koulun ja neuvolan välillä olevan hyvää (77 %) ja perheiden kotitilanteen kohentuneen hyvin (63 %). Lasten hoidon ja opetuksen hyvät tulokset sekä hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä heijastaa sisäistettyä perhekeskeistä työotetta neuvoloissa. Perheet ovat ilmaisseet hyötyneensä sosiaalityöntekijöiden kotikäynneista. Niiden tavoitteet neuvotellaan tiimikokouksissa. Yhteisöperustaisen mielenterveystyön malli on kehittymässä.

Terveystieteiden tohtori Aziza Khalidin tekee parhaillaan perheneuvoloiden toimintamallin kehittymisestä ulkoista evaluointia hankeajalta 2014-2016.

5. Millä aikavälillä se on ollut käytössä ja onko se yhä?

* Mielenterveyshanketta edeltävänä aikana 1984-1994 PSV tuki  BAS:in leirien sosiaalityötä ja sijaiskotitoimintaa (kummisosiaalityöntekijärengas 1985 alkaen, laitospsykologien tukirengas lastenkodin johtajalle 1990-luvulla).

* BAS otti PSV:hen yhteyttä 1995 mielenterveyshankkeen aloittamiseksi. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Beirutin perheneuvola 1997, sitten pohjoisessa Beddawi ja Nahr el-Bared 2005, etelässä El-Buss (Tyyros) 2007 ja Saida 2010. Psykologit Sirkku Kivistö ja Kirsti Palonen ovat alusta lähtien tähän päivään asti vapaaehtoistyöntekijöinä tukeneet toimintaa omalla asiantuntemuksellaan.

* Erityislasten koulutusta ja kuntoutusta tukevan toiminnan integrointi BAS:in perheneuvoloiden työhön aikaisempaa laajempana alkoi 2009. Psykologi Leena Hytönen on toiminut vapaaehtoisena kehitysvamma- ja erityishuoltoalan asiantuntijana tässä työssä. 

6. Onko tominta/malli levinnyt muualle?
X kyllä

Jos kyllä, minne?

BAS:in ensimmäisen perheneuvolan mallia noudattaen ja kehittäen on toiminnassa nykyään yhteensä 5 perheneuvolaa. Kaikissa noudatetaan moniammatillista työtapaa ja perhekeskeistä työotetta, mutta ne ovat myös kehittäneet omia toimintamuotojaan tai painotuksia, joista toisten neuvoloiden on mahdollista oppia. Valitettavasti BAS on edelleen ainoa toimija, joka tarjoaa kohdeväestölleen Libanonissa tämänlaisia ammatillisia mielenterveyspalveluja.

BAS on järjestänyt jo kymmenenä vuonna kaksipäiväisen kansainvälisen mielenterveystyökonferenssin Beirutissa. Konferenssi kokoaa useiden kymmenien tahojen toimijoita Libanonista ja ulkomailta vaihtamaan kokemuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevasta työstä ja mielenterveyttä vaarantavien ongelmien lieventämisestä. Konferenssit ovat rakentaneet verkostoa palveluyhteistyölle. Kuitenkin. BAS toimii siten referenssitahona yhdistetyille yhdistetyille mielenterveystyon ja psykosiaalisen tuen palveluille.

Beirutin perheneuvolassa on harjoittelijoina psykomotorisen terapian opiskelijoita Sain Joseph Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yksiköstä, samoin lääkäriharjoittelijoita American University of Beirut, Family medicine department –yksiköstä. Psykologian opiskiskelijoita käy vuosittain tutustumassa toimintaan. Palestiinalaisten lasten, nuorten ja perheiden tilanne tulee siten tutuksi libanonilaisille opiskeiljoille, joilla välttämättä ei muuten ole yhteyksiä pakolaisleirien väestöön.

BAS on vuodesta 2015 lähtien hankepartnerisuhteessa YK:n palestiinalaisten pakolaisjärjestö UNRWA:aan. BAS:in työntekijät toteuttavat mielenterveyden valistustilaisuuksia UNRWA:n toimeksiannosta eri puolilla Libanonia.

National Mental Health Programme (NMHP), Ministry of Public Health, Lebanon, laatii useampivuotisessa hankkeessa Libanonille mielenterveystyön suunnitelmaa. BAS osallistuu asiantuntijana task force –ryhmässä erityisen heikossa asemassa ja pakolaisuudessa elävän väestönosan palveluiden kehittämiseen. BAS:in kehittämä asiantuntemus on näin vaikuttamassa maan kokonaisohjelmaan. Tämä on poikkeuksellista, koska pakolaisväestö on yleensä “vieraina” maan palvelulainsäädännön ulkopuolella. Mielenterveyssektorilla NMPH on asettanut edistyksellisesti tavoitteeksi, että palvelut ovat kaikille asukkaille Libanonissa.

2010-luvulla BAS:in perheneuvolat ovat kehittäneet erityislasten koulutusmallia ja suorastaan läpimurronomaisesti avanneet heille koulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksia. Se on onnistunut luomaan erityiskoulujen yhteistyöverkoston, joka myös käyttää vastavuoroisesti BAS:in palveluja esim. erityislasten arvioinnissa. BAS:in perheneuvoloita arvostetaan referenssipaikkoina.

7. Onko muiden mahdollistä hyödyntää mallia/palvelua tms. eli voidaanko sitä levittää?
X kyllä

Miksi ei?
Perhekeskeinen, yhteisöperustainen lasten mielenterveystyön malli vaatii yleensä pitkäjänteistä kehittämistyötä ja rahoituksen turvaamista. Kriisiaikoina on Lähi-idän alueella rahoitusta lyhytaikaisempaan hätäapuun ja humanitaariseen työhön, muuten rahoitusta pakolaisten ammatillisiin mielenterveyspalveluihin on ollut vaikea saada.


8. Miten saatuvuksenne on todennettavissa? Tarvitsemme tämän tiedon vaikuttamistyötä ja mediaa varten. Laita tähän linkki esimerkiksi verkkosivuille, julkaisuun tai muuhun lähteeseen.
www.vastuu.fi > Kv-hankkeet > Libanon, Libanon-blogi

9. Keneltä voimme tarvittaessa saada lisätietoja?

Sirkku Kivistö, Sirkku.Kivisto@gmail.com

10. Onko teillä kuvia saavutuksistanne? Saammeko käyttää niitä, kun viestimme saavutuksestanne?
X kyllä

Keneltä voidana pyytää kuvia? Nimi, puhelinnumero, sähköposti?
Kirsti Palonen puh 040-5819255
kirsti_palonen@hotmail.com
Sirkku Kivistö puh. 0400 457 493 Sirkku.Kivisto@gmail.com

11. Haluattko kertoa aiheesta jotain lisää?

Yhteistyöjärjestö BAS on tehnyt palvelutyötä ja palestiinalaisperheiden elinolojen kohentamista 40 vuotta, lasten mielenterveystyötä 20 vuotta ja järjestänyt mielenterveyskonferensseja 10 vuotta. PSV on ollut mukana työssä 32 vuotta.

Kiinnostuneisuuden herättämistä Suomessa
Kotimaan yhteistyössä ja viestinnässä tuloksellista on ollut yhteistyö monien järjestöjen kanssa. Tavoitteena on ollut lisätä kohdealueen lasten ja nuorten omia mahdollisuuksia saada ääntään kuuluviin heitä koskevissa asioissa.

Sekä kehitysyhteistyöhankkeissa että niitä tukevissa menetelmä-, viestintä- ja koulutushankkeissa PSV:n aktiivit ja aktiviteetteihin liittyvät yhteistyökumppanit toimivat vapaaehtoispohjalta. Ehkäisevän mielenterveystyön ideointi ja kannustaminen on tuottanut hyviä osahankkeita.

World Comics Finland koulutti 2005 leirien nuoria aktivisteja ruohonjuurisarjakuvan käyttöön. Yhteistyö jatkuu edelleen: http://comics-with-attitude.blogspot.fi

Metsämörriohjaat ry ja PSV kouluttivat 2003-05 Basin lastentarhanopettajia “Takaisin luontoon” –hankkeessa luontokoulutoimintaan. Luonnonsuojelullisen tavoitteen lisäksi hankkeen toiminnat tukivat lasten kokonaiskehitystä ja edistivät heidän oppimioppimisvalmiuksia.

Aikuisten ja lasten tasavertaista kohtaamista edistävä ja lasten omaa kertomakulttuuria rakentava Sadutus-menetelmän käyttöön on perehdytetty henkilöstöä vuodestan 2004 ja viety kouluttamalla BAS:in käyttöön: http://www.into-ebooks.com/book/utters_of_shutters/
http://mouka.fi/mita-jos-satu-olisi-lunta/

Lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen kannustamiseksi PSV:n kaksi vapaaehtoisaktiivia käynnisti Extreme Survival Teamin (EST), joka tuki usean vuoden ajan pakolaisleirien lasten osallistumista Beirutin minimaratonille. Kuvanveistäjä Anneli Sipiläiseltä tilattiin Minimaratoonari-patsas, joka oli esillä Maailma kylässä –festivaaleilla 29.-30.5.2010, teoslainassa Jokelan koulukeskuksessa 2010-2011, Hyvinkään taidemuseossa 6.2.–29.3.2015.

EST-toiminta on muuttunut ohjatuksi patikoinnin tueksi, jolla lapsia ja nuoria totutetaan liikkumaan luonnossa: http://yle.fi/uutiset/3-7429916

Sosiaalityöntekijöille EST kehitti stressinhallintakoulutusmallin, jossa harjoituksia tehdään myös luontoympäristössä: http://www.hs.fi/kotimaa/a1465445898143, Talentiassa s. 9 http://talentia.e-julkaisu.com/2015/8.php#page=11


Sabran ja Shatilan urheat tyttäret: Selviytymiskeinoista sodan aikana on koottu Kirsti Palosen ja Mikko Takkusen valokuvanäyttely www.bravegirlsofshatila.com, joka kiersi 2013 yhdellätoista paikkakunnalla Suomessa.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Kirsti Palonen neuvottelussa Beirutin perheneuvolassa

Beirutin perheneuvolassa psykomotorista terapeuttia Paulinea ja puheterapeutti Nahiaa naurattaa sekaannus, kun potilaina on kolme samanikäistä pikkupoikaa. Tiimin kokouksessa voin tänään havaita, että lapset ohjautuvat hoitoon selvästi nuorempina kuin aikaisemmin. Tämä on tulosta perheneuvolan parikymmentä vuotta kestäneestä työstä.


Selvää oli myös se, että Syyrian sota on muuttanut potilasrakennetta. Psykiatri Madeleine kävi nopeasti läpi n. 30 viimeksi tullutta potilasta. Yli puolet oli syyrialaisia. Loput palestiinalaisia ja muutama libanonilainen. Henkilökunta joutuu opettelemaan uudenlaisia tapoja kontaktin luomiseen. He ovat tottuneet siihen, että palestiinalaiset puhuvat avoimesti kaikesta, esim. perheongelmista. Syyrialaiset ovat paljon varautuneempia. Tällä arvioimme olevan juurensa Syyrian yhteiskunnallisessa tilanteessa jo ennen sotaa ja pakolaisen asemassa. Pakolaisen on punnittava, mitä kertoo, kun pelkää, ettei saa apua. Työntekijöiden on myös sopeuduttava asioihin, jotka heidän on vaikea hyväksyä, esim. että tytär on naitettu 16-vuotiaana.
Kirsti Palonen